FI/Prabhupada 0072 - Palvelijan tehtävä on antautua: Difference between revisions

Latest revision as of 06:57, 18 October 2018

Edellinen Sivu - Video 0071

Seuraava Sivu - Video 0073

Lecture on CC Madhya-lila 20.108-109 -- New York, July 15, 1976

Kukaan ei siis voi olla herra. Se ei ole mahdollista. Te löydätte tämän ohjeen, ekale īśvara kṛṣṇa āra saba bhṛtya (CC Adi 5.142). Ainoastaan Kṛṣṇa on herra ja kaikki muut ovat palvelijoita. Tämä on asemamme todellisuudessa, mutta keinotekoisesti koitamme tulla herroiksi. Se on elämänkamppailua. Koitamme saavuttaa jotain mitä emme ole. Tunnemme tämän sanonnan "kamppailu elämästä ja kuolemasta" ja "vahvimman eloonjäänti." Tällaista on siis kamppailu. Me emme ole herroja, mutta koitamme tulla herroiksi siitä huolimatta. Māyāvāda filosofiaan kuuluu myös suorittaa ankaraa kieltäymystä ja katumusharjoituksia, mutta mikä on niiden tarkoitus? Niiden tarkoitus on "Minä tulen yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Aivan sama.

Hän ei ole Jumala, mutta yrittää tulla Jumalaksi. Vielä suoritettuaan monen tyyppisiä katumusharjoituksia vairāgya, kieltäymystä, kaikkea... Joskus he luopuvat kaikesta aineellisesta nautiskelusta, menevät metsään ja harjoittavat monen tyyppisiä katumusharjoituksia. Ja miksi? "Nyt rupean yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Māyā on siis todella vahva ja nämä virheet jatkuvat, vaikka olisi niin sanotusti henkisesti pitkälle kehittynyt. Ei. Siitä syystä Caitanya Mahāprabhu koskettaa pääasiaa heti aloittaessaan opetuksensa. Tämä on Caitanya Mahāprabhun filosofia. Kun Kṛṣṇa sanoo viimeisen sanansa, sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja.. (BG 18.66). Hän puhuu asemasta. Hän on Kṛṣṇa, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Hän pyytää, vaatii "Sinä lurjus, luovu kaikesta. Antaudu vain Minulle. Niin sinusta tulee onnellinen." Tämä on Bhagavad-gītān viimeinen opetus. Caitanya Mahāprabhu eli sama Kṛṣṇa, mutta hän toimii Kṛṣṇan palvelijana. Siitä syystä Hän puhuu samalla tavalla. Kṛṣṇa sanoi "Antaudu sinä" ja Caitanya Mahāprabhu sanoi, että "Jokainen elävä olento on Kṛṣṇan palvelija." Se tarkoittaa, että hänen on antauduttava. Palvelijan asiana on antautua eikä kiistellä herransa kanssa tai väittää, että "Olen kanssasi tasa-arvoinen". Sellaiset ovat kaikki fanaattisia, hulluja ajatuksia.

piśācī pāile yena mati-cchanna haya

māyā-grasta jīvera se dāsa upajaya

Palvelija ei voi alkaa herraksi. Se ei ole mahdollista, mutta heti kun... Kun pysymme itsepäisesti tässä väärässä elämän käsityksessä, että "Minä en ole herra. Olen palvelija" tarkoitan siis, että "En ole palvelija. Olen herra." Silloin joudumme kärsimään. Māyā antaa hänelle kärsimystä. Daivī hy eṣā. Aivan kuin lainsuojattomat, roistot ja varkaat. He kieltäytyvät valtion määräyksistä "En välitä hallituksesta." Se merkitsee kuitenkin, että tuollainen henkilö hyväksyy kärsimyksen osakseen. Hänen on noudatettava hallituksen lakeja. Ellei hän yleensäkään noudata niitä vaan on lainsuojaton ja joutuu hän vankilaan niin silloin hän pakon edessä hakkaamalla ja rankaisemalla joutuu hyväksymään, että "Kyllä, kyllä, suostun."

Tällaista siis on māyā. Daivī hy eṣā guṇamayi mama māyā duratyayā (BG 7.14). Olemme māyān vallan alaisia. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ (BG 3.27). Miksi? Koska julistamme olevamme herroja. Palvelijasta tuleekin herra, siksi hän kärsii. Heti kun hyväksymme, että "Emme ole herra vaan palvelija" niin emme enää kärsi. Hyvin yksinkertaista filosofiaa. Sitä on mukti. Mukti tarkoittaa vain tulemista oikealle ymmärryksen tasolle. Sellainen on mukti. Mukti määritellään Śrīmad-Bhāgavatamissa, muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa vyavasthitiḥ (SB 2.10.6). Mukti merkitsee tämän hupsuttelun lopettamista, anyathā. Hän on palvelija, mutta hän kuvittelee herruuttaan. Se on ankatha, vastakohta. Kun hän siis luopuu tästä oikean elämänkäsityksen vastakohdasta, että hän on herra niin hän on mukti. Hän saa vapautuksen välittömästi. Mukti ei vaadi niin paljoa aikaa, että sinun pitäisi käydä läpi niin monen tyyppistä ankaruutta tai mentävä viidakkoon ja Himalajalle ja meditoida painaen sormella nenäänne tai niin monia asioita. Se ei vaadi paljoakaan. Ymmärtäkää vain yksinkertaisesti, että "Minä olen Kṛṣṇan palvelija" ja olette mukta välittömästi. Se on muktin määritelmä Śrīmad-Bhāgavatamissa. Muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa avasthitiḥ. Aivan kuin rikollinen vankilassa. Jos hän tulee alistuvaiseksi ja sanoo "Tästedes olen lainkuuliainen. Tottelen hallituksen lakeja hyvin uskollisesti" niin joskus hänet vapautetaan ennenaikaisesti hyvän lupauksensa vuoksi. Voimme siis vapautua heti tästä aineellisen olemassaolon vankilasta jos hyväksymme Caitanya Mahāprabhun opetuksen, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇera dāsa (CC Madhya 20.108-109).

@@ Line 7: / Line 7: @@
 [[Category:FI-Quotes - in USA]]
 <!-- END CATEGORY LIST -->
+<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
+{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0071 - Jumalan holtittoman tuhlaavaisia poikia|0071|FI/Prabhupada 0073 - Vaikuntha merkitsee vapautta kärsimyksistä|0073}}
+<!-- END NAVIGATION BAR -->
 <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
 <div class="center">
@@ Line 15: / Line 18: @@
 <!-- BEGIN VIDEO LINK -->
-{{youtube_right|esqDEULs8P8|Palvelijan kuuluu antautua<br />- Prabhupāda 0072}}
+{{youtube_right|7zzxYQ0HSBA|Palvelijan tehtävä on antautua<br />- Prabhupāda 0072}}
 <!-- END VIDEO LINK -->
 <!-- BEGIN AUDIO LINK -->
-<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/760715CC.NY_clip.mp3</mp3player>
+<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/760715CC.NY_clip.mp3</mp3player>
 <!-- END AUDIO LINK -->
@@ Line 27: / Line 30: @@
 <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
-Kukaan ei siis voi olla herra. Se ei ole mahdollista. Te löydätte tämän ohjeen, ekale īśvara kṛṣṇa āra saba bhṛtya ([[Vanisource:CC Adi 5.142|CC Adi 5.142]]). Ainoastaan Kṛṣṇa on herra, ja kaikki muut ovat palvelijoita. Tämä on asemamme, todellisuudessa. Mutta keinotekoisesti koitamme tulla herroiksi. Se on elämänkamppailua. Koitamme saavuttaa jotakin mitä emme ole. Tunnemme tämän sanonnan, "kamppailu elämästä ja kuolemasta", "vahvimman eloonjäänti." Tällaista on siis kamppailu. Me emme ole herroja; mutta koitamme tulla herroiksi siitä huolimatta. Māyāvāda filosofiaan kuuluu myös suorittaa kovia kieltäymysharjoituksia, katumusharjoituksia, mutta mikä on sen tarkoitus? Tarkoituksensa on "Minä tulen yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Aivan sama.
+Kukaan ei siis voi olla herra. Se ei ole mahdollista. Te löydätte tämän ohjeen, ekale īśvara kṛṣṇa āra saba bhṛtya ([[Vanisource:CC Adi 5.142|CC Adi 5.142]]). Ainoastaan Kṛṣṇa on herra ja kaikki muut ovat palvelijoita. Tämä on asemamme todellisuudessa, mutta keinotekoisesti koitamme tulla herroiksi. Se on elämänkamppailua. Koitamme saavuttaa jotain mitä emme ole. Tunnemme tämän sanonnan "kamppailu elämästä ja kuolemasta" ja "vahvimman eloonjäänti." Tällaista on siis kamppailu. Me emme ole herroja, mutta koitamme tulla herroiksi siitä huolimatta. Māyāvāda filosofiaan kuuluu myös suorittaa ankaraa kieltäymystä ja katumusharjoituksia, mutta mikä on niiden tarkoitus? Niiden tarkoitus on "Minä tulen yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Aivan sama.
-Hän ei ole Jumala, mutta yrittää tulla Jumalaksi. Vaikka onkin suorittanut paljon katumusharjoituksia, vairāgya, kovaa askeesia, kieltäymystä, kaikkea... Joskus he luopuvat kaikesta aineellisesta nautiskelusta, kiduttavaen itseään metsässä eri katumusharjoituksilla. Ja miksi? "Nyt rupean yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Māyā on siis hyvin vahva, ja nämä virheet jatkuvat vaikka olisi niin sanotusti henkisesti pitkälle kehittynyt. Ei. Siksi Caitanya Mahāprabhu koskettaa pääasiaa heti aloittaessaan opetuksensa. Tämä on Caitanya Mahāprabhun filosofia. Kun Kṛṣṇa sanoo viimeisen sanana, sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja.. ([[Vanisource:BG 18.66|BG 18.66]]). Hän puhuu asemasta; Hän on Kṛṣṇa, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Hän pyytää, vaatii, "Sinä lurjus, luovu kaikesta. Antaudu vain Minulle. Niin sinusta tulee onnellinen." Tämä on Bhagavad-gītān viimeinen opetus. Caitanya Mahāprabhu, sama Kṛṣṇa joka kuitenkin toimii Kṛṣṇa-bhaktan ominaisuudessa; siksi Hän puhuu samalla tavoin. Kṛṣṇa sanoi, "Antaudu sinä," ja Caitanya Mahāprabhu sanoi että "Jokainen elävä olento on Kṛṣṇan palvelija." Se tarkoittaa, että hänen on antauduttava. Palvelijan asiana on antautua, ei kiistellä herransa kanssa tai väittää että "Olen kanssasi tasa-arvoinen". Sellaiset ovat kaikki fanaattisia, hulluja ajatuksia.
+Hän ei ole Jumala, mutta yrittää tulla Jumalaksi. Vielä suoritettuaan monen tyyppisiä katumusharjoituksia vairāgya, kieltäymystä, kaikkea... Joskus he luopuvat kaikesta aineellisesta nautiskelusta, menevät metsään ja harjoittavat monen tyyppisiä katumusharjoituksia. Ja miksi? "Nyt rupean yhdeksi Jumalan kanssa." Sama virhe. Māyā on siis todella vahva ja nämä virheet jatkuvat, vaikka olisi niin sanotusti henkisesti pitkälle kehittynyt. Ei. Siitä syystä Caitanya Mahāprabhu koskettaa pääasiaa heti aloittaessaan opetuksensa. Tämä on Caitanya Mahāprabhun filosofia. Kun Kṛṣṇa sanoo viimeisen sanansa, sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja.. ([[Vanisource:BG 18.66 (1972)|BG 18.66]]). Hän puhuu asemasta. Hän on Kṛṣṇa, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Hän pyytää, vaatii "Sinä lurjus, luovu kaikesta. Antaudu vain Minulle. Niin sinusta tulee onnellinen." Tämä on Bhagavad-gītān viimeinen opetus. Caitanya Mahāprabhu eli sama Kṛṣṇa, mutta hän toimii Kṛṣṇan palvelijana. Siitä syystä Hän puhuu samalla tavalla. Kṛṣṇa sanoi "Antaudu sinä" ja Caitanya Mahāprabhu sanoi, että "Jokainen elävä olento on Kṛṣṇan palvelija." Se tarkoittaa, että hänen on antauduttava. Palvelijan asiana on antautua eikä kiistellä herransa kanssa tai väittää, että "Olen kanssasi tasa-arvoinen". Sellaiset ovat kaikki fanaattisia, hulluja ajatuksia.
 :piśācī pāile yena mati-cchanna haya
 :māyā-grasta jīvera se dāsa upajaya
-Palvelija ei voi alkaa herraksi. Se ei ole mahdollista. Mutta heti kun... Kun me pysymme itsepäisesti tässä väärässä elämän käsityksessä, että "Minä en ole herra; olen palvelija", tarkoitan, "En ole palvelija; Olen herra", silloin joudumme kärsimään. Māyā antaa hänelle kärsimystä. Daivī hy eṣā. Kuten lainsuojattomat, roistot ja varkaat, he kieltäytyvät valtion määräyksistä: "En välitä hallituksesta." Mutta se merkitsee, että tuollainen henkilö hyväksyy kärsimyksen osakseen. Hänen on noudatettava hallituksen lakeja. Ellei hän yleensäkään noudata niitä, vaan on lainsuojaton, joutuu hän vankilaan ja pakon edessä, hakkaamalla, rankaisemalla, joutuu hyväksymään: "Kyllä, kyllä, suostun."
+Palvelija ei voi alkaa herraksi. Se ei ole mahdollista, mutta heti kun... Kun pysymme itsepäisesti tässä väärässä elämän käsityksessä, että "Minä en ole herra. Olen palvelija" tarkoitan siis, että "En ole palvelija. Olen herra." Silloin joudumme kärsimään. Māyā antaa hänelle kärsimystä. Daivī hy eṣā. Aivan kuin lainsuojattomat, roistot ja varkaat. He kieltäytyvät valtion määräyksistä "En välitä hallituksesta." Se merkitsee kuitenkin, että tuollainen henkilö hyväksyy kärsimyksen osakseen. Hänen on noudatettava hallituksen lakeja. Ellei hän yleensäkään noudata niitä vaan on lainsuojaton ja joutuu hän vankilaan niin silloin hän pakon edessä hakkaamalla ja rankaisemalla joutuu hyväksymään, että "Kyllä, kyllä, suostun."
-Tällaista siis on māyā. Daivī hy eṣā guṇamayi mama māyā duratyayā  ([[Vanisource:BG 7.14|BG 7.14]]). Olemme māyān vallan alaisia. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ ([[Vanisource:BG 3.27|BG 3.27]]). Miksi? Koska julistamme olevamme herroja. Palvelijasta tuleekin herra; siksi joutuen kärsimään. Heti kun hyväksymme, että "Emme ole herra vaan palvelija", emme enää kärsi. Hyvin yksinkertaista filosofiaa. Sitä on mukti. Mukti tarkoittaa vain tulemista oikealle ymmärryksen tasolle. Sellainen on mukti. Mukti määritellään Śrīmad-Bhāgavatamissa, muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa vyavasthitiḥ ([[Vanisource:SB 2.10.6|SB 2.10.6]]). Mukti merkitsee tämän hupsuttelun lopettamista, anyathā. Hän on palvelija, mutta kuvittelee herruuttaan. Se on ankatha, vastakohta. Kun hän siis luopuu tästä oikean elämänkäsityksen vastakohdasta, että hän on herra, hän on mukti; hän saavuttaa heti vapautuksen. Mukti ei vie niin kauan aikaa, että teidän olisi läpikäytävä paljon kovia itsekidutuksia tai mentävä viidakkoon ja Himalajalle, ja meditoida, painaa sormella nenäänne tai kaikenmoista. Se ei vaadi paljoakaan. Ymmärtäkää vain yksinkertaisesti, että "Minä olen Kṛṣṇan palvelija"—ja olette heti mukta. Se on muktin määritelmä, jonka Śrīmad-Bhāgavatam antaa. Muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa avasthitiḥ. Aivan kuten rikollinen vankilassa, jos hänkin tulee alistuvaiseksi ja sanoo, "Tästedes olen lainkuuliainen. Tottelen hallituksen lakeja hyvin uskollisesti," joskus hän pääsee vapaaksi ennenaikaisesti hyvän sanansa vuoksi. Voimme siis vapautua heti tästä aineellisen olemassaolon vankilasta, jos hyväksymme Caitanya Mahāprabhun opetuksen, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇera dāsa  ([[Vanisource:CC Madhya 20.108-109|CC Madhya 20.108-109]]).
+Tällaista siis on māyā. Daivī hy eṣā guṇamayi mama māyā duratyayā  ([[Vanisource:BG 7.14 (1972)|BG 7.14]]). Olemme māyān vallan alaisia. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ ([[Vanisource:BG 3.27 (1972)|BG 3.27]]). Miksi? Koska julistamme olevamme herroja. Palvelijasta tuleekin herra, siksi hän kärsii. Heti kun hyväksymme, että "Emme ole herra vaan palvelija" niin emme enää kärsi. Hyvin yksinkertaista filosofiaa. Sitä on mukti. Mukti tarkoittaa vain tulemista oikealle ymmärryksen tasolle. Sellainen on mukti. Mukti määritellään Śrīmad-Bhāgavatamissa, muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa vyavasthitiḥ ([[Vanisource:SB 2.10.6|SB 2.10.6]]). Mukti merkitsee tämän hupsuttelun lopettamista, anyathā. Hän on palvelija, mutta hän kuvittelee herruuttaan. Se on ankatha, vastakohta. Kun hän siis luopuu tästä oikean elämänkäsityksen vastakohdasta, että hän on herra niin hän on mukti. Hän saa vapautuksen välittömästi. Mukti ei vaadi niin paljoa aikaa, että sinun pitäisi käydä läpi niin monen tyyppistä ankaruutta tai mentävä viidakkoon ja Himalajalle ja meditoida painaen sormella nenäänne tai niin monia asioita. Se ei vaadi paljoakaan. Ymmärtäkää vain yksinkertaisesti, että "Minä olen Kṛṣṇan palvelija" ja olette mukta välittömästi. Se on muktin määritelmä Śrīmad-Bhāgavatamissa. Muktir hitvā anyathā rūpaṁ svarūpeṇa avasthitiḥ. Aivan kuin rikollinen vankilassa. Jos hän tulee alistuvaiseksi ja sanoo "Tästedes olen lainkuuliainen. Tottelen hallituksen lakeja hyvin uskollisesti"  niin joskus hänet vapautetaan ennenaikaisesti hyvän lupauksensa vuoksi. Voimme siis vapautua heti tästä aineellisen olemassaolon vankilasta jos hyväksymme Caitanya Mahāprabhun opetuksen, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇera dāsa  ([[Vanisource:CC Madhya 20.108-109|CC Madhya 20.108-109]]).
 <!-- END TRANSLATED TEXT -->