FI/Prabhupada 0271 - Krishnan nimi on Acyuta. Hän ei milloinkaan lankea.: Difference between revisions
(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0271 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1973 Category:FI-Quotes - L...") |
m (Text replacement - "'''Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973'''" to "'''Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973'''") |
||
| Line 6: | Line 6: | ||
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | [[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | ||
<!-- END CATEGORY LIST --> | <!-- END CATEGORY LIST --> | ||
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE --> | |||
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0270 - Jokaisella on luontaisia taipumuksia|0270|FI/Prabhupada 0272 - Bhakti on yliaistillista|0272}} | |||
<!-- END NAVIGATION BAR --> | |||
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | ||
<div class="center"> | <div class="center"> | ||
| Line 18: | Line 21: | ||
<!-- BEGIN AUDIO LINK --> | <!-- BEGIN AUDIO LINK --> | ||
<mp3player> | <mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/730807BG.LON_clip2.mp3</mp3player> | ||
<!-- END AUDIO LINK --> | <!-- END AUDIO LINK --> | ||
<!-- BEGIN VANISOURCE LINK --> | <!-- BEGIN VANISOURCE LINK --> | ||
'''[[Vanisource:Lecture | '''[[Vanisource:730807 - Lecture BG 02.07 - London|Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973]]''' | ||
<!-- END VANISOURCE LINK --> | <!-- END VANISOURCE LINK --> | ||
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | ||
Laatu on siis sama, mutta määrä erilainen. Koska laatu on siis sama, meilläkin on kaikki samat taipumukset kuin Jumalalla, Kṛṣṇalla on. Kṛṣṇalla on rakastavia taipumuksia Hänen onnellisuus-energiansa, Śrīmatī Rādhārāṇīn, kanssa. Samalla tavoin, koska olemme erottamaton osanen Kṛṣṇaa, on meilläkin myös tämä rakastava taipumus. Tätä siis on svabhava. Mutta joutuessamme kosketuksiin tämän aineellisen luonnon kanssa... Kṛṣṇa ei tule yhteyteen aineellisen luonnon kanssa. Sen vuoksi Kṛṣṇan nimi on Acyuta. Hän ei milloinkaan lankea. Mutta me olemme taipuvaisia lankeemaan, olemaan alamaiset tälle... Prakṛteḥ kriyamāṇāni. Me olemme nyt alamaiset prakṛtin vaikutukselle. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ ([[Vanisource:BG 3.27|BG 3.27]]). Heti kun me lankeamme tämän prakṛtin, aineellisen luonnon, kynsiin, mikä merkitsee... Prakṛti koostuu kolmesta laadusta, hyvyydestä, intohimosta ja tietämättömyydestä. Joten me nappaamme yhden ominaisuuksista. Se on syy, kāraṇaṁ guṇa-sanga ([[Vanisource:BG 13.22|BG 13.22]]). Guṇa-saṅga. Se merkitsee olemista yhteydessä erilaisiin laatuihin. Guna-saṅga asya jīvasya, elävän olennon. Siinä on syy. | Laatu on siis sama, mutta määrä erilainen. Koska laatu on siis sama, meilläkin on kaikki samat taipumukset kuin Jumalalla, Kṛṣṇalla on. Kṛṣṇalla on rakastavia taipumuksia Hänen onnellisuus-energiansa, Śrīmatī Rādhārāṇīn, kanssa. Samalla tavoin, koska olemme erottamaton osanen Kṛṣṇaa, on meilläkin myös tämä rakastava taipumus. Tätä siis on svabhava. Mutta joutuessamme kosketuksiin tämän aineellisen luonnon kanssa... Kṛṣṇa ei tule yhteyteen aineellisen luonnon kanssa. Sen vuoksi Kṛṣṇan nimi on Acyuta. Hän ei milloinkaan lankea. Mutta me olemme taipuvaisia lankeemaan, olemaan alamaiset tälle... Prakṛteḥ kriyamāṇāni. Me olemme nyt alamaiset prakṛtin vaikutukselle. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ ([[Vanisource:BG 3.27 (1972)|BG 3.27]]). Heti kun me lankeamme tämän prakṛtin, aineellisen luonnon, kynsiin, mikä merkitsee... Prakṛti koostuu kolmesta laadusta, hyvyydestä, intohimosta ja tietämättömyydestä. Joten me nappaamme yhden ominaisuuksista. Se on syy, kāraṇaṁ guṇa-sanga ([[Vanisource:BG 13.22 (1972)|BG 13.22]]). Guṇa-saṅga. Se merkitsee olemista yhteydessä erilaisiin laatuihin. Guna-saṅga asya jīvasya, elävän olennon. Siinä on syy. | ||
Voidaan kysyä: "Jos elävä olento on kuten Jumala, miksi jostain elävästä olennosta on tullut koira ja toisesta jumala, puolijumala, Brahmā?" Nythän vastaus on kāraṇam. Syy on guṇa-saṅga asya. Asya jīvasya guṇa-saṅga. Koska hän on tekemisissä tietyn guṇan kanssa. Sattva-guṇa, rajo-guṇa, tamo-guṇa. Näitä asioita kuvaillaan siis hyvin elävästi Upaniṣadissa, miten guṇa-sanga toimii. Aivan kuten tuli. Siinä on kipinöitä. Ne... Joskus kipinät lentävät tulesta. Nythän on niin, että lentävillä kipinöillä on kolmenlaisia olosuhteita. Mikäli kipinä putoaa kuivalle ruoholle, niin se voi välittömästi sytyttää ruohon, kuivan ruohon. Jos kipinä putoaa tavalliselle ruoholle, se palaa hetkisen ja sammuu jälleen. Mutta jos kipinä putoaa veteen, sen tulinen luonne sammuu välittömästi. Siispä he, jotka ovat sattva-guṇan vangitsemia, sattva-guṇan, he ovat älykkäitä. Heillä on tietoa. Aivan kuten brāhmaṇalla. Ja he jotka vangitsee rajo-guṇa, ovat aina kiireisiä aineellisten toimiensa parissa. Ja he, jotka on vanginnut tamo-guṇa, ovat laiskoja ja unisia. Siinä kaikki. Nämä ovat tunnusmerkkeinä. Tamo-guṇa merkitsee, että he ovat hyvin laiskoja ja unisia. Rajo-guṇa merkitsee hyvin toimeliasta, mutta toimeliasta apinan tavoin. Apinakin on hyvin toimelias, mutta ne ovat kaikki vaarallisia. Ette milloinkaan näe niitä toimettomina. Istuessaankin ne päästelevät ääniä, "gat gat gat gat." | Voidaan kysyä: "Jos elävä olento on kuten Jumala, miksi jostain elävästä olennosta on tullut koira ja toisesta jumala, puolijumala, Brahmā?" Nythän vastaus on kāraṇam. Syy on guṇa-saṅga asya. Asya jīvasya guṇa-saṅga. Koska hän on tekemisissä tietyn guṇan kanssa. Sattva-guṇa, rajo-guṇa, tamo-guṇa. Näitä asioita kuvaillaan siis hyvin elävästi Upaniṣadissa, miten guṇa-sanga toimii. Aivan kuten tuli. Siinä on kipinöitä. Ne... Joskus kipinät lentävät tulesta. Nythän on niin, että lentävillä kipinöillä on kolmenlaisia olosuhteita. Mikäli kipinä putoaa kuivalle ruoholle, niin se voi välittömästi sytyttää ruohon, kuivan ruohon. Jos kipinä putoaa tavalliselle ruoholle, se palaa hetkisen ja sammuu jälleen. Mutta jos kipinä putoaa veteen, sen tulinen luonne sammuu välittömästi. Siispä he, jotka ovat sattva-guṇan vangitsemia, sattva-guṇan, he ovat älykkäitä. Heillä on tietoa. Aivan kuten brāhmaṇalla. Ja he jotka vangitsee rajo-guṇa, ovat aina kiireisiä aineellisten toimiensa parissa. Ja he, jotka on vanginnut tamo-guṇa, ovat laiskoja ja unisia. Siinä kaikki. Nämä ovat tunnusmerkkeinä. Tamo-guṇa merkitsee, että he ovat hyvin laiskoja ja unisia. Rajo-guṇa merkitsee hyvin toimeliasta, mutta toimeliasta apinan tavoin. Apinakin on hyvin toimelias, mutta ne ovat kaikki vaarallisia. Ette milloinkaan näe niitä toimettomina. Istuessaankin ne päästelevät ääniä, "gat gat gat gat." | ||
<!-- END TRANSLATED TEXT --> | <!-- END TRANSLATED TEXT --> | ||
Latest revision as of 12:36, 12 August 2021
Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973
Laatu on siis sama, mutta määrä erilainen. Koska laatu on siis sama, meilläkin on kaikki samat taipumukset kuin Jumalalla, Kṛṣṇalla on. Kṛṣṇalla on rakastavia taipumuksia Hänen onnellisuus-energiansa, Śrīmatī Rādhārāṇīn, kanssa. Samalla tavoin, koska olemme erottamaton osanen Kṛṣṇaa, on meilläkin myös tämä rakastava taipumus. Tätä siis on svabhava. Mutta joutuessamme kosketuksiin tämän aineellisen luonnon kanssa... Kṛṣṇa ei tule yhteyteen aineellisen luonnon kanssa. Sen vuoksi Kṛṣṇan nimi on Acyuta. Hän ei milloinkaan lankea. Mutta me olemme taipuvaisia lankeemaan, olemaan alamaiset tälle... Prakṛteḥ kriyamāṇāni. Me olemme nyt alamaiset prakṛtin vaikutukselle. Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ (BG 3.27). Heti kun me lankeamme tämän prakṛtin, aineellisen luonnon, kynsiin, mikä merkitsee... Prakṛti koostuu kolmesta laadusta, hyvyydestä, intohimosta ja tietämättömyydestä. Joten me nappaamme yhden ominaisuuksista. Se on syy, kāraṇaṁ guṇa-sanga (BG 13.22). Guṇa-saṅga. Se merkitsee olemista yhteydessä erilaisiin laatuihin. Guna-saṅga asya jīvasya, elävän olennon. Siinä on syy.
Voidaan kysyä: "Jos elävä olento on kuten Jumala, miksi jostain elävästä olennosta on tullut koira ja toisesta jumala, puolijumala, Brahmā?" Nythän vastaus on kāraṇam. Syy on guṇa-saṅga asya. Asya jīvasya guṇa-saṅga. Koska hän on tekemisissä tietyn guṇan kanssa. Sattva-guṇa, rajo-guṇa, tamo-guṇa. Näitä asioita kuvaillaan siis hyvin elävästi Upaniṣadissa, miten guṇa-sanga toimii. Aivan kuten tuli. Siinä on kipinöitä. Ne... Joskus kipinät lentävät tulesta. Nythän on niin, että lentävillä kipinöillä on kolmenlaisia olosuhteita. Mikäli kipinä putoaa kuivalle ruoholle, niin se voi välittömästi sytyttää ruohon, kuivan ruohon. Jos kipinä putoaa tavalliselle ruoholle, se palaa hetkisen ja sammuu jälleen. Mutta jos kipinä putoaa veteen, sen tulinen luonne sammuu välittömästi. Siispä he, jotka ovat sattva-guṇan vangitsemia, sattva-guṇan, he ovat älykkäitä. Heillä on tietoa. Aivan kuten brāhmaṇalla. Ja he jotka vangitsee rajo-guṇa, ovat aina kiireisiä aineellisten toimiensa parissa. Ja he, jotka on vanginnut tamo-guṇa, ovat laiskoja ja unisia. Siinä kaikki. Nämä ovat tunnusmerkkeinä. Tamo-guṇa merkitsee, että he ovat hyvin laiskoja ja unisia. Rajo-guṇa merkitsee hyvin toimeliasta, mutta toimeliasta apinan tavoin. Apinakin on hyvin toimelias, mutta ne ovat kaikki vaarallisia. Ette milloinkaan näe niitä toimettomina. Istuessaankin ne päästelevät ääniä, "gat gat gat gat."