FI/Prabhupada 0273 - Arya-samana merkitsee Krishna tietoista henkilöä: Difference between revisions
(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0273 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1973 Category:FI-Quotes - L...") |
m (Text replacement - "'''Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973'''" to "'''Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973'''") |
||
| Line 6: | Line 6: | ||
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | [[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | ||
<!-- END CATEGORY LIST --> | <!-- END CATEGORY LIST --> | ||
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE --> | |||
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0272 - Bhakti on yliaistillista|0272|FI/Prabhupada 0274 - Me kuulumme Brahma-sampradayaan|0274}} | |||
<!-- END NAVIGATION BAR --> | |||
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | ||
<div class="center"> | <div class="center"> | ||
| Line 18: | Line 21: | ||
<!-- BEGIN AUDIO LINK --> | <!-- BEGIN AUDIO LINK --> | ||
<mp3player> | <mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/730807BG.LON_clip4.mp3</mp3player> | ||
<!-- END AUDIO LINK --> | <!-- END AUDIO LINK --> | ||
<!-- BEGIN VANISOURCE LINK --> | <!-- BEGIN VANISOURCE LINK --> | ||
'''[[Vanisource:Lecture | '''[[Vanisource:730807 - Lecture BG 02.07 - London|Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973]]''' | ||
<!-- END VANISOURCE LINK --> | <!-- END VANISOURCE LINK --> | ||
| Line 30: | Line 33: | ||
Ihmiset ovat niin typeriä roistoja. He eivät ymmärrä mikä tämän ihmisen muotoisen elämän arvo on. He ryhtyvät aistityydytykseen tällä keholla niin kuin kissat ja koirat. Siispä śāstrassa sanotaan: "Ei, tämä ihmisen muotoinen keho ei ole tarkoitettu menemään hukkaan niin kuin sikojen ja koirien." Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke. Kaikilla on keho, aineellinen keho. Mutta nṛ-loke, ihmisyhteisössä ei tätä kehoa pidä pilata. Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke kaṣṭān kāmān arhati viḍ-bhujāṁ ye ([[Vanisource:SB 5.5.1|SB 5.5.1]]). Tämä ihmiskeho työskentelee vain hyödyttömästi päivin ja öin aistityydytyksen vuoksi. Tämä on sikojen ja koirien hommaa. Nekin tekevät samoin, päivin ja öin, työskennellen lujasti vain aistityydytyksen vuoksi. Sen vuoksi ihmisyhteiskunnassa tulee olla jako-menettely. Sitä kutsutaan sanalla varṇāśrama-dharma. Sitä on Veedinen sivilisaatio. Sitä kutsutaan todella nimellä Ārya-samāja. Ārya-samāja ei merkitse lurjukseksi ja typerykseksi tulemista ja Jumalan olemassaolon kieltämistä. Ei. Sitä on Anārya. | Ihmiset ovat niin typeriä roistoja. He eivät ymmärrä mikä tämän ihmisen muotoisen elämän arvo on. He ryhtyvät aistityydytykseen tällä keholla niin kuin kissat ja koirat. Siispä śāstrassa sanotaan: "Ei, tämä ihmisen muotoinen keho ei ole tarkoitettu menemään hukkaan niin kuin sikojen ja koirien." Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke. Kaikilla on keho, aineellinen keho. Mutta nṛ-loke, ihmisyhteisössä ei tätä kehoa pidä pilata. Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke kaṣṭān kāmān arhati viḍ-bhujāṁ ye ([[Vanisource:SB 5.5.1|SB 5.5.1]]). Tämä ihmiskeho työskentelee vain hyödyttömästi päivin ja öin aistityydytyksen vuoksi. Tämä on sikojen ja koirien hommaa. Nekin tekevät samoin, päivin ja öin, työskennellen lujasti vain aistityydytyksen vuoksi. Sen vuoksi ihmisyhteiskunnassa tulee olla jako-menettely. Sitä kutsutaan sanalla varṇāśrama-dharma. Sitä on Veedinen sivilisaatio. Sitä kutsutaan todella nimellä Ārya-samāja. Ārya-samāja ei merkitse lurjukseksi ja typerykseksi tulemista ja Jumalan olemassaolon kieltämistä. Ei. Sitä on Anārya. | ||
Aivan kuten Kṛṣṇa nuhteli Arjunaa: anārya-juṣṭa. "Sinä puhut kuin anārya." Sellainen, joka ei ole Kṛṣṇa tietoinen, hän on anārya. Anārya. Ārya merkitsee sitä, joka on edistynyt Kṛṣṇa tietoisuudessa. Joten todellisuudessa Ārya-samāna merkitsee Kṛṣṇa tietoista henkilöä. Muutoin, humpuukia, humpuuki ārya-samāna. Sillä tässä kohden Bhagavad-gītā Kṛṣṇa sanoo Arjunalle, nuhdellen, koska tämä kieltäytyi taistelemasta, koska hän ei tiennyt velvollisuuttaan, ja jälleen Arjuna myöntää tässä että kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ (BG 2.7). "Kyllä, olen anārya. Minusta on tullut anārya. Sillä olen unohtanut velvollisuuteni." Joten itse asiassa āryan samāja merkitsee Kṛṣṇa tietoista yhteisöä, Kansainvälistä Kṛṣṇa... Sitä on Ārya. Ei humpuukia. Joten tässä kohtaa Arjuna selittää, esittää itsensä: "Kyllä, kārpaṇya-doṣo. Koska minä unohdan velvollisuuteni, sen vuoksi upahata-svabhāvaḥ, olen luonnollisilta taipumuksiltani hämmentynyt." | Aivan kuten Kṛṣṇa nuhteli Arjunaa: anārya-juṣṭa. "Sinä puhut kuin anārya." Sellainen, joka ei ole Kṛṣṇa tietoinen, hän on anārya. Anārya. Ārya merkitsee sitä, joka on edistynyt Kṛṣṇa tietoisuudessa. Joten todellisuudessa Ārya-samāna merkitsee Kṛṣṇa tietoista henkilöä. Muutoin, humpuukia, humpuuki ārya-samāna. Sillä tässä kohden Bhagavad-gītā Kṛṣṇa sanoo Arjunalle, nuhdellen, koska tämä kieltäytyi taistelemasta, koska hän ei tiennyt velvollisuuttaan, ja jälleen Arjuna myöntää tässä että kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ ([[Vanisource:BG 2.7 (1972)|BG 2.7]]). "Kyllä, olen anārya. Minusta on tullut anārya. Sillä olen unohtanut velvollisuuteni." Joten itse asiassa āryan samāja merkitsee Kṛṣṇa tietoista yhteisöä, Kansainvälistä Kṛṣṇa... Sitä on Ārya. Ei humpuukia. Joten tässä kohtaa Arjuna selittää, esittää itsensä: "Kyllä, kārpaṇya-doṣo. Koska minä unohdan velvollisuuteni, sen vuoksi upahata-svabhāvaḥ, olen luonnollisilta taipumuksiltani hämmentynyt." | ||
Kṣatriyan tulisi olla aina aktiivinen. Kun on sotaa, on taistelua, heidän tulee olla hyvin innokkaita. Kṣatriya, jos toinen kṣatriya sanoo: "Haluan taistella kanssasi," hän, oi, hän ei voi kieltäytyä. "Hyvä, anna tulla. Taistele. Ota miekka." Välittömästi: "Anna tulla." Sellainen on kṣatriya. Nyt hän kieltäytyy taistelemasta. Siksi, hän kykenee ymmärtämään... (sanoo sivuun:) Te voitte seistä tällä puolen, älkää seiskö edessä. Hän unohtaa velvollisuutensa kṣatriyana. Sen vuoksi hän myöntää: Kyllä, kārpaṇya-doṣa. Kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ ([[Vanisource:BG 2.7|BG 2.7]]). "Unohdan luonnollisen velvollisuuteni. Sen vuoksi minusta on tullut saituri. Siksi minun..." Nythän on niin, että kun muututte saituriksi, kysymyksessä on sairas olotila. Mikä siis on velvollisuutenne? Menkää sellaisen henkilön luo, joka kykenee... Kuten silloin, kun te sairastutte, menette lääkärille ja pyydätte häntä kertomaan "Mitä minun pitäisi tehdä, herra? Minä kärsin tästä sairaudesta." Tämä on velvollisuutenne. Samalla tavoin, silloin kun me olemme hämmentynyt velvollisuuksiemme suhteen, on oikein hyväksi mennä ylemmän henkilön luokse ja kysyä tältä mitä tehdä. | Kṣatriyan tulisi olla aina aktiivinen. Kun on sotaa, on taistelua, heidän tulee olla hyvin innokkaita. Kṣatriya, jos toinen kṣatriya sanoo: "Haluan taistella kanssasi," hän, oi, hän ei voi kieltäytyä. "Hyvä, anna tulla. Taistele. Ota miekka." Välittömästi: "Anna tulla." Sellainen on kṣatriya. Nyt hän kieltäytyy taistelemasta. Siksi, hän kykenee ymmärtämään... (sanoo sivuun:) Te voitte seistä tällä puolen, älkää seiskö edessä. Hän unohtaa velvollisuutensa kṣatriyana. Sen vuoksi hän myöntää: Kyllä, kārpaṇya-doṣa. Kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ ([[Vanisource:BG 2.7 (1972)|BG 2.7]]). "Unohdan luonnollisen velvollisuuteni. Sen vuoksi minusta on tullut saituri. Siksi minun..." Nythän on niin, että kun muututte saituriksi, kysymyksessä on sairas olotila. Mikä siis on velvollisuutenne? Menkää sellaisen henkilön luo, joka kykenee... Kuten silloin, kun te sairastutte, menette lääkärille ja pyydätte häntä kertomaan "Mitä minun pitäisi tehdä, herra? Minä kärsin tästä sairaudesta." Tämä on velvollisuutenne. Samalla tavoin, silloin kun me olemme hämmentynyt velvollisuuksiemme suhteen, on oikein hyväksi mennä ylemmän henkilön luokse ja kysyä tältä mitä tehdä. | ||
Kuka siis voisi olla Kṛṣṇaa ylempi henkilö? Sen vuoksi Arjuna sanoo: pṛcchāmi tvām. "Minä kysyn sinulta. Koska se on velvollisuuteni. Epäonnistun parhaillaan velvollisuuteni hoitamisessa, epäonnistuen. Tämä ei siis ole hyvästä. Siksi minun on kysyttävä neuvoa minua ylemmältä henkilöltä." Se on velvollisuutemme. Tad vijñānārthaṁ sa gurum eva abhigacchet (MU 1.2.12). Tämä on Veedinen velvollisuus. Kaikki ovat hämmentyneitä. Jokainen kärsii täällä aineellisessa maailmassa, ollen hämmentynyt. Mutta hän ei etsi aitoa gurua. Ei. Se on kārpaṇya-doṣa. Siinä on tämä kārpaṇya-doṣa. Tässä, Arjuna | Kuka siis voisi olla Kṛṣṇaa ylempi henkilö? Sen vuoksi Arjuna sanoo: pṛcchāmi tvām. "Minä kysyn sinulta. Koska se on velvollisuuteni. Epäonnistun parhaillaan velvollisuuteni hoitamisessa, epäonnistuen. Tämä ei siis ole hyvästä. Siksi minun on kysyttävä neuvoa minua ylemmältä henkilöltä." Se on velvollisuutemme. Tad vijñānārthaṁ sa gurum eva abhigacchet (MU 1.2.12). Tämä on Veedinen velvollisuus. Kaikki ovat hämmentyneitä. Jokainen kärsii täällä aineellisessa maailmassa, ollen hämmentynyt. Mutta hän ei etsi aitoa gurua. Ei. Se on kārpaṇya-doṣa. Siinä on tämä kārpaṇya-doṣa. Tässä, Arjuna pääsee eroon kārpaṇya-doṣa:sta. Miten? Hän kysyy nyt Kṛṣṇalta. Pṛcchāmi tvām. "Rakas Kṛṣṇa, Sinä olet kaikkein ylin henkilö. Sen minä tiedän. Sinä olet Kṛṣṇa. Joten minä olen hämilläni. Itse asiassa, minä unohdan mikä on velvollisuuteni. Sen vuoksi minä kysyn sinulta." | ||
<!-- END TRANSLATED TEXT --> | <!-- END TRANSLATED TEXT --> | ||
Latest revision as of 12:37, 12 August 2021
Lecture on BG 2.7 -- London, August 7, 1973
Sitä on olla brāhmaṇa, olla liberaali. Ja... Etad viditvā prayāti sa brāhmaṇaḥ, Hän joka tietää... Sen vuoksi Prahlāda Mahārāja sanoo: durlabhaṁ manuṣyaṁ janma adhruvam arthadam (SB 7.6.1). Hän saarnasi luokkatovereidensa keskuudessa. Hän syntyi demoniseen perheeseen, Hiraṇyakaśipulle. Ja hänen luokkatoverinsakin, samaa kategoriaa. Joten Prahlāda Mahārāja neuvoi heitä: "Rakkaat veljeni, kehittäkäämme Kṛṣṇa tietoisuutta." Joten toiset pojat, mitä he tietävät Kṛṣṇa tietoisuudesta...? Prahlāda Mahārāja on vapautettu jo syntymästään saakka. Joten he kysyivät: "Mitä on tämä Kṛṣṇa tietoisuus?" He eivät voineet ymmärtää. Joten hän vakuutteli heille: durlabhaṁ manuṣyaṁ janma tad apy adhruvam arthadam. Tämä ihmiskeho on durlabhaṁ. Labdhvā sudurlabhaṁ idam bahu sambhavānte (SB 11.9.29). Tämä ihmisen muotoinen keho on aineellisen luonnon suuri myönnytys.
Ihmiset ovat niin typeriä roistoja. He eivät ymmärrä mikä tämän ihmisen muotoisen elämän arvo on. He ryhtyvät aistityydytykseen tällä keholla niin kuin kissat ja koirat. Siispä śāstrassa sanotaan: "Ei, tämä ihmisen muotoinen keho ei ole tarkoitettu menemään hukkaan niin kuin sikojen ja koirien." Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke. Kaikilla on keho, aineellinen keho. Mutta nṛ-loke, ihmisyhteisössä ei tätä kehoa pidä pilata. Nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛ-loke kaṣṭān kāmān arhati viḍ-bhujāṁ ye (SB 5.5.1). Tämä ihmiskeho työskentelee vain hyödyttömästi päivin ja öin aistityydytyksen vuoksi. Tämä on sikojen ja koirien hommaa. Nekin tekevät samoin, päivin ja öin, työskennellen lujasti vain aistityydytyksen vuoksi. Sen vuoksi ihmisyhteiskunnassa tulee olla jako-menettely. Sitä kutsutaan sanalla varṇāśrama-dharma. Sitä on Veedinen sivilisaatio. Sitä kutsutaan todella nimellä Ārya-samāja. Ārya-samāja ei merkitse lurjukseksi ja typerykseksi tulemista ja Jumalan olemassaolon kieltämistä. Ei. Sitä on Anārya.
Aivan kuten Kṛṣṇa nuhteli Arjunaa: anārya-juṣṭa. "Sinä puhut kuin anārya." Sellainen, joka ei ole Kṛṣṇa tietoinen, hän on anārya. Anārya. Ārya merkitsee sitä, joka on edistynyt Kṛṣṇa tietoisuudessa. Joten todellisuudessa Ārya-samāna merkitsee Kṛṣṇa tietoista henkilöä. Muutoin, humpuukia, humpuuki ārya-samāna. Sillä tässä kohden Bhagavad-gītā Kṛṣṇa sanoo Arjunalle, nuhdellen, koska tämä kieltäytyi taistelemasta, koska hän ei tiennyt velvollisuuttaan, ja jälleen Arjuna myöntää tässä että kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ (BG 2.7). "Kyllä, olen anārya. Minusta on tullut anārya. Sillä olen unohtanut velvollisuuteni." Joten itse asiassa āryan samāja merkitsee Kṛṣṇa tietoista yhteisöä, Kansainvälistä Kṛṣṇa... Sitä on Ārya. Ei humpuukia. Joten tässä kohtaa Arjuna selittää, esittää itsensä: "Kyllä, kārpaṇya-doṣo. Koska minä unohdan velvollisuuteni, sen vuoksi upahata-svabhāvaḥ, olen luonnollisilta taipumuksiltani hämmentynyt."
Kṣatriyan tulisi olla aina aktiivinen. Kun on sotaa, on taistelua, heidän tulee olla hyvin innokkaita. Kṣatriya, jos toinen kṣatriya sanoo: "Haluan taistella kanssasi," hän, oi, hän ei voi kieltäytyä. "Hyvä, anna tulla. Taistele. Ota miekka." Välittömästi: "Anna tulla." Sellainen on kṣatriya. Nyt hän kieltäytyy taistelemasta. Siksi, hän kykenee ymmärtämään... (sanoo sivuun:) Te voitte seistä tällä puolen, älkää seiskö edessä. Hän unohtaa velvollisuutensa kṣatriyana. Sen vuoksi hän myöntää: Kyllä, kārpaṇya-doṣa. Kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ (BG 2.7). "Unohdan luonnollisen velvollisuuteni. Sen vuoksi minusta on tullut saituri. Siksi minun..." Nythän on niin, että kun muututte saituriksi, kysymyksessä on sairas olotila. Mikä siis on velvollisuutenne? Menkää sellaisen henkilön luo, joka kykenee... Kuten silloin, kun te sairastutte, menette lääkärille ja pyydätte häntä kertomaan "Mitä minun pitäisi tehdä, herra? Minä kärsin tästä sairaudesta." Tämä on velvollisuutenne. Samalla tavoin, silloin kun me olemme hämmentynyt velvollisuuksiemme suhteen, on oikein hyväksi mennä ylemmän henkilön luokse ja kysyä tältä mitä tehdä.
Kuka siis voisi olla Kṛṣṇaa ylempi henkilö? Sen vuoksi Arjuna sanoo: pṛcchāmi tvām. "Minä kysyn sinulta. Koska se on velvollisuuteni. Epäonnistun parhaillaan velvollisuuteni hoitamisessa, epäonnistuen. Tämä ei siis ole hyvästä. Siksi minun on kysyttävä neuvoa minua ylemmältä henkilöltä." Se on velvollisuutemme. Tad vijñānārthaṁ sa gurum eva abhigacchet (MU 1.2.12). Tämä on Veedinen velvollisuus. Kaikki ovat hämmentyneitä. Jokainen kärsii täällä aineellisessa maailmassa, ollen hämmentynyt. Mutta hän ei etsi aitoa gurua. Ei. Se on kārpaṇya-doṣa. Siinä on tämä kārpaṇya-doṣa. Tässä, Arjuna pääsee eroon kārpaṇya-doṣa:sta. Miten? Hän kysyy nyt Kṛṣṇalta. Pṛcchāmi tvām. "Rakas Kṛṣṇa, Sinä olet kaikkein ylin henkilö. Sen minä tiedän. Sinä olet Kṛṣṇa. Joten minä olen hämilläni. Itse asiassa, minä unohdan mikä on velvollisuuteni. Sen vuoksi minä kysyn sinulta."