FI/Prabhupada 0159 - Isot, isot suunnitelmat siitä kuinka saada ihmiset tekemään lujemmin töitä



Lecture on SB 5.5.15 -- Vrndavana, November 3, 1976

Isoissa, isoissa kaupungeissa, kuten Kalkutassa, Bombayssa, Lontoossa, New Yorkissa jokainen työskentelee ankarasti. Ei suurissa kaupungeissa ole silti helppoa saada ruokaansa. Ei, jokaisen on pakko työskennellä ja jokainen tekee työtä ankarasti. Luuletteko kaikkien olevan samassa asemassa? Ei, sellainen ei olisi mahdollista. Kohtalo. Kohtalo, joku työskentelee kovasti päivin öin kaksikymmentäneljä tuntia. Hän saa kaksi capātīa, siinä kaikki. Olemme nähneet tämän Bombayssa. He elävät niin surkeissa oloissa, että päivälläkin heidän on käytettävä kerosiinilamppua. Sellaisessa paikassa ja niin likaisissa oloissa he elävät. Tarkoittaako se, että kaikki muut Bombayssa elävät hyvin? Ei, samoin on kaikkialla. Se ei ole mahdollista. Taloudellisia olojanne te ette voi parantaa vain työskentelemällä lujasti. Se ei ole mahdollista. Työskentelitte lujasti tai ette lainkaan niin saatte sen minkä kohtalo on teille määrännyt. Siitä syystä meidän energiamme tulisi käyttää hyödyksi, mal-loka-kāmo mad-anugrahārthaḥ. Energia tulisi hyödyntää ilahduttamaan Kṛṣṇaa. Niin tulisi toimia. Energia tulisi hyödyntää siihen tarkoitukseen eikä vain hukkaamaan energiaa harhakuvitelman vuoksi, että "Minusta tulee onnellinen. Teen sitä. Teen tätä. Teen rahaa näin. Minä... "

Ruukuntekijän tarina. Ruukuntekijä suunnittelee. Hänellä on muutama kulho ja hän suunnittelee "Nyt minulla on nämä neljä kulhoa, jotka myyn. Teen hiukan voittoa ja sitten minulla on kymmenen kulhoa. Sitten myyn kymmenen kulhoa. Teen hiukan lisää voittoa. Saan kaksikymmentä kulhoa ja kolmekymmentä, 40 ruukkua. Näin minusta tulee miljonääri ja sitten menen naimisiin ja hallitsen vaimoani näin ja näin. Jos sitten käykin niin, että hän ei tottele niin potkaisen häntä tällä lailla." Joten kun hän eläytyi suunnitelmaansa ja potkaisi niin potku osui ruukkuihin ja ne menivät kaikki rikki. (naurua) Niin äkkiä hänen unelmansa oli mennyttä? Ymmärrättekö? Mekin vain unelmoimme aivan samalla tavalla. Meillä on pari kuppia ja me vain uneksimme "Nämä kupposet vielä lisääntyvät niin moneksi, moneksi kupiksi. Moniksi kupeiksi." Sitten koko juttu tulee tiensä päähän. Älkää keksikö kaikenlaisia mielikuvitussuunnitelmianne.

Guru, henkinen mestari ja hallitus. Heidän tulisi yhdessä olla pitämässä huolta, että "Nämä lurjukset eivät saa tehdä suunnitelmiaan. Tämä lurjus ei saa tehdä suunnitelmia tullakseen onnelliseksi." Na yojayet karmasu karma-mūḍhān. Tämä on karma-jagat, tämä maailma. Tämä aineellinen maailma on sitä. He ovat jo siihen taipuvaisia, joten mitä hyötyä? Loke vyayāyāmiṣa-madya-sevā nityāstu jantuḥ. Esimerkiksi sukupuolielämä. Sukupuolielämä on luonnollista. Ei tarvita yliopistokoulutusta oppimaan miten seksistä nautiskellaan. Niin ihmiset tekevät. "Ketään ei opeteta itkemään tai nauramaan tai nauttimaan seksistä." Bengalissa on eräs sellainen sananparsi. Se on luonnollista. Ei tähän karmaan tarvita koulutusta. Nythän tehdään isoja, isoja suunnitelmia siitä miten ihmiset koulutettaisiin työskentelemään lujasti. Se on ajanhukkaa. Koulutuslaitoksen tulisi opettaa ihmisiä miten he tulevat Kṛṣṇa tietoisiksi eikä ollakseen sitä tai tätä. Se on ajanhukkaa, koska se ei milloinkaan onnistu.

Tal labhyate duḥkhavad anyataḥ sukhaṁ kālena sarvatra gabhīra-raṁhasā. Luonnonlaki toimii Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇaiḥ karmāṇi sarvaśaḥ (BG 3.27). Siispä meidän vedinen sivilisaatiomme opetti, että ihmisten tulee olla tyytyväisiä omassa asemassaan joko brāhmaṇana, kṣatriyana, vaiśyana tai śūdrana. Mitä hän saikaan Jumalan armosta osakseen niin siihen hän oli tyytyväinen. Todellinen energia käytettiin siihen miten tulla Kṛṣṇan armon vastaanottamiselle arvolliseksi. Haluamme ymmärtää miten oppia antautumaan Kṛṣṇalle. Then ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi (BG 18.66). Se oli kaiken päämäärä. Suuret tietäjät, ṛṣit kirjoittivat monia kirjoja, mutta elivät majassa. Vain kuninkaat ja kṣatriyat rakensivat suuria, suuria palatseja, koska heidän oli hallittava. Ei ketkään muut. Muut elivät hyvin yksinkertaista elämää. He eivät tuhlanneet aikaansa niinkutsutun taloudellisen kehityksen parissa pilvenpiirtäjien tai metrojen rakentamiseksi. Ei, vedinen sivistys ollut tällaista. Tämä on asurista sivistystä.