FI/Prabhupada 0201 - Miten estätte kuolemanne



Lecture on CC Madhya-lila 20.102 -- Baltimore, July 7, 1976

Etsimme siis tietoa, mutta monet asiat ovat meille tuntemattomia. Siitä syystä Sanātana Gosvāmī opettaa meitä käytännön esimerkillään lähestymään henkistä mestaria ja toteavat, että "Minä kärsin tällä tavalla." Kun hän oli ministeri niin ei ollut puhettakaan kärsimyksistä. Hän oli oikein korkeassa asemassa. Sen hän on jo kertonutkin, että grāmya-vyavahāre paṇḍita, tāi satya kari māni. "On olemassa monia asioita joihin en voi vastata. Ratkaisua ei löydy. Silti ihmiset sanovat minun olevan oppinut ja minä hyväksyn sen kuin typerys." Ei kukaan ole oppinut ellei mene gurun luokse. Tad-vijñānārthaṁ sa gurum evābhigacchet (MU 1.2.12). Siitä syystä vedinen käsky kuuluu, että mikäli tahdotte tulla oppineeksi menkää gurun luokse, bona fide gurun luokse, ei niin sanotun gurun.

tad viddhi praṇipātena
paripraśnena sevayā
upadekṣyanti te jñānaṁ
jñāninas tattva-darśinaḥ
(BG 4.34)

Guru tarkoittaa henkilöä, joka on nähnyt Absoluuttisen Totuuden. Sellainen on guru. Tattva-darśinaḥ, tattva tarkoittaa Absoluuttista Totuutta ja darśinaḥ hän joka on nähnyt. Siispä tämä meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme on tarkoitettu tämän Absoluuttisen Totuuden näkemiseksi ja Absoluuttisen Totuuden ymmärtämiseksi sekä elämän ongelmien tuntemiseksi ja ratkaisukeinon löytämiseksi. Nämä asiat ovat meidän puheenaiheitamme. Meidän puheenaimeitamme eivät ole aineelliset asiat, että miten jotenkin saisitte auton tai hyvän asunnon ja hyvän vaimon niin kaikki ongelmanne ratkeaisivat. Ei, se ei ratkaise ongelmia. Todellinen ongelma on miten voitte lopettaa kuolemisen. Se on totinen ongelma, mutta koska se on hyvin vaikea keskustelunaihe niin kukaan ei halua puhua siitä. "Voi, kuolema. Me kuolemme rauhallisesti." Mutta ei kukaan kuole rauhallisesti. Jos otan tikarin ja sanon "Kuole nyt rauhallisesti." (naurua) Koko rauhallinen olotilanne katoaa välittömästi. Te vain itkette. Niinpä tuollaiset jutut ovat hölynpölyä. Jos joku sanoo vain, että "Minä kuolen sitten rauhallisesti." Ei kukaan kuole rauhallisesti. Se ei ole mahdollista. Siitä syystä kuolema on ongelma. Syntymäkin on ongelma. Kukaan ei ole onnellinen äidin kohdussa. Se on piukka ilmatiivis paikka, jossa nykyisinkin voi myös kuolla. Ei siis ole puhettakaan rauhallisuudesta syntymässä tai kuolemassa. Entä vanhuus sitten. Olen vanha mies, joten minulla on huolia vaikka muille jakaa. Vanhuutta ja sairautta. Jokaisella on siitä jotain kokemusta. Pelkkä päänsärkykin riittää vaivaamaan teitä. Totinen ongelma on tämä: syntymä, kuolema, vanheneminen ja sairaus. Niin lausuu Kṛṣṇa, että janma-mṛtyu-jarā-vyādhi duḥkha-doṣānudarśanam (BG 13.9). Jos te olette älykäs niin te katsotte näiden neljän elämän ongelman olevan hyvin vaarallisia. Heillä ei siis ole tietoa ja siksi he välttelevät näitä kysymyksiä, mutta meidän on otettava hyvin vakava katsanto näihin kysymyksiin. Siinä on ero toisten liikkeiden ja Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen välillä. Meidän liikkeemme keskittyy ratkaisemaan nämä ongelmat.