FI/Prabhupada 0206 - Vedisessä yhteiskunnassa ei ole kysymys rahasta
Morning Walk -- October 16, 1975, Johannesburg
Prabhupāda: "Ajatelkaa 'Kaikki ovat lurjuksia' ja kouluttakaa heidät sitten. Niin pitää toimia. Pitäkää jokaista lurjuksena. Ei ole kyse siitä, että 'Tässä on älykäs mies, tässä lurjus, tässä taas...' Ei, aluksi pitäkää heitä jokaista lurjuksena, sitten koulutatte heidät. Niin teidän tulee toimia. Nykyään koko maailma on täynnä lurjuksia. No, jos he ryhtyvät Kṛṣṇa tietoisuuteen niin valitkaa heidän joukostaan. Samalla tavalla kuin minä koulutan. Te olette brāhmaṇa koulutuksenne vuoksi eli luokitelkaa se, joka on valmis saamaan brāhmaṇan koulutuksen brāhmaṇaksi. Se, joka koulutetaan kṣatriyaksi tulee luokitella sen mukaan. Näin cātur-varṇyaṁ māyā sṛṣ...
Harikeśa: Ja se kṣatriya pitäisi kaikkia periaatteessa śūdrina ja valitsisi heidän keskuudestaan.
Prabhupāda: Hm?
Harikeśa: Hän valitsisi alunperin...
Prabhupāda: Ei, ei, ei. Te valitsette.... Te pidätte koko ihmisjoukkoa śūdrina. Sitten...
Harikeśa: Valitsemme.
Prabhupāda: Valitsette heidän joukostaan. Loput, jotka eivät ole brāhmaṇoita, kṣatriyoita eivätkä vaiśyoita ovat śūdria. Siinä kaikki. Hyvin helppoa. Ellei häntä voida kouluttaa insinööriksi niin hän jää tavalliseksi ihmiseksi. Emme pakota. Näin yhteiskunta tulee organisoida. Ei käytetä pakkokeinoja. Śūdriakin tarvitaan.
Puṣṭa Kṛṣṇa: Nykyaikana motiivina on koulutuksen saamisessa tai insinööriksi tulemisessa on raha. Mikä vedisessä kulttuurissa on motiivina?
Prabhupāda: Rahaa ei tarvita. Brāhmaṇa opettaa kaiken ilmaiseksi. Ei ole kyse rahasta. Kuka vain voi vastaanottaa brāhmaṇan tai kṣatriyan tai vaiśyan koulutuksen. Ei ole kyse... Vaiśya ei tarvitse koulutusta. Kṣatriyat tarvitsevat sitä hieman. Brāhmaṇat tarvitsevat, mutta se on ilmaista. Etsitte vain brāhmaṇa gurun ja hän antaa teille ilmaisen koulutuksen, siinä kaikki. Tämä on yhteiskuntamme. Nykyhetkellä heti kun joku tahtoo saada koulutuksen niin tarvitaan rahaa, mutta vedisessä yhteiskunnassa ei ole kysymys rahasta. Koulutus on ilmaista.
Harikeśa: Motiivina on siis yhteiskunnan onnellisuus?
Prabhupāda: Kyllä on. Kaikki haluavat sitä 'Missä on onnellisuus?' Tämä tulee olemaan se onnellisuus. Ihmisten ollessa rauhanomaisia ja onnellisia omassa elämäntilanteessaan se tuo heille onnellisuutta eikä luulo, että 'jos omistan pilvenpiirtäjän niin tulen onnelliseksi" ja sitten he hyppäävät sieltä alas ja tekevät itsemurhan. Sellaista tapahtuu. Hän kuvittelee, että "Jos minulla on oma pilvenpiirtäjä niin olen onnellinen' ja kun hän on kärsinyt niin hän hyppääkin alas. Näin tapahtuu. Tätä se onnellisuus on. Se merkitsee, että kaikki ovat lurjuksia. He eivät tiedä mitä onnellisuus on. Sen vuoksi kaikki tarvitsevat Kṛṣṇan ohjeita. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Tehän sanoitte taannoin, että täällä on kovin korkea itsemurhaprosentti?
Puṣṭa Kṛṣṇa: Kyllä.
Prabhupāda: Miksi? Tässä maassa on kultakaivoksia. Miksi he silti..? Ja sanoitte, että täällä on vaikeaa köyhtyä?
Puṣṭa Kṛṣṇa: Kyllä, täällä pitää yrittää kovasti tullakseen köyhäksi.
Prabhupāda: Niin ja silti he tekevät itsemurhia. Miksi? Jokainen on rikas. Miksi hän tekee itsemurhan? Hmm? Osaatteko vastata?
Bhakta: Heillä ei ole keskeisintä onnellisuutta?
Prabhupāda: Niin, täällä ei ole onnellisuutta.