FI/Prabhupada 0218 - Guru avaa silmät



Lecture on SB 6.1.55 -- London, August 13, 1975

Me elävät olennot olemme siis Kṛṣṇan osasia. Aivan kuin tuli ja pienet tulen osaset kipinät niin meidän asemamme on juuri sellainen tai aurinko ja pienet hiukkaset hohtavia aineosia yhdessä muodostavat auringonpaisteen. Se auringonpaiste, jonka näemme päivittäin ei ole tasalaatuinen sekoitus. Siinä on hyvin pieniä molekyylejä, loistavia hiukkasia. Mekin olemme siis sellaisia hyvin pieniä. Aivan kuin atomit, aineelliset atomit, joita kukaan ei voi laskea. Samalla tavalla mekin olemme Jumalan atominkaltaisia kipinöitä. Miten monta meitä on? Kukaan ei voi laskea. Asaṅkhyā. Asaṅkhyā tarkoittaa, että emme voi laskea. Elollisia olentoja on niin paljon. Me olemme siis hyvin pieniä hiukkasia ja meitä on tullut tänne aineelliseen maailmaan. Aivan kuin eurooppalaiset, jotka he menevät toisiin maihin asuttamaan käyttääkseen aineellisia resursseja aistityydytykseensä. Amerikka löydettiin ja eurooppalaiset menivät sinne. Tarkoitus oli mennä sinne ja... Nyt he koettavat mennä kuu-planeetalle selvittämään olisiko siellä ollenkaan mukavuuksia. Tämä on ehdollistuneelle sielulle ominainen taipumus. He ovat siis tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Kṛṣṇa bhuliya jīva bhoga vāñchā kare. Se tarkoittaa, että puruṣa on bhokta. Bhoktā. Kṛṣṇa on itse asiassa bhoktā. Bhoktāraṁ yajña-tapasām (BG 5.29). Me matkimme siis Kṛṣṇaa. Se on meidän asemamme.

Kaikki yrittävät tulla Kṛṣṇaksi. Māyāvādīt, vaikka ovatkin läpikäyneet katumusharjoituksia ja kieltäymystä ja he seuraavat henkisen elämän periaatteita hyvin ankarasti, mutta koska he ovat māyān vaikutuspiirissä niin he kuvittelevat lopuksi "Minä olen Jumala, Purusa." Sama sairaus, puruṣa. Purusa tarkoittaa bhoktā, että "Minä olen Kṛṣṇa." Bhoktāraṁ yajña... ja vaikka olivat jo niin edistyneet kieltäymyksen ja katumusharjoitusten ansiosta niin säännöstelevän periaatteen seuraamisen takia māyā on niin voimakas, että silti he luulevat "Minä olen puruṣa." Eikä vain tavallinen puruṣa vaan Korkein Puruṣa, kuten Kṛṣṇaa kuvataan Bhagavad-gītāssa. Paraṁ brahma paraṁ dhāma pavitraṁ paramaṁ bhavān, puruṣam śāśvata: (BG 10.12) "Sinä olet puruṣa." Māyā on niin vahva, että vaikka ihmistä potkitaan elämästä toiseen niin hän vielä elämä toisensa jälkeen ajattelee "Olen puruṣa. Olen nauttija." Tässä sairaus.

Siitä syystä tässä sanotaan, että eṣa prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Hänen aineellinen elämänsä alkoi tästä käsityksestä, että "Olen puruṣa. Olen nauttija." Ja koska hän ei pysty luopumaan tästä ajatuksesta, että "Olen nauttija" niin elämä toisensa jälkeen hän on viparyayaḥ, väärinpäin. Väärinpäin tila merkitsee... koska elävä on erottamaton osanen Jumalaa ja Jumala on sac-cid-ānanda-vigrahaḥ (Bs. 5.1) niin myös mekin olemme sac-cid-ānanda-vigrahaḥ, mutta pieni sac-cid-ānanda-vigrahaḥ. Siitä huolimatta meidän asemamme on prakṛti, ei puruṣa. Niistä molemmat, kuten Rādhā ja Kṛṣṇa ovat samaa olemusta. Rādhā-kṛṣṇa-praṇaya-vikṛtir hlādinī-śaktir asmāt. He ovat yksi, mutta silti Rādhā on prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Samalla tavalla me olemme, vaikkakin erottomattomia osia Kṛṣṇaa niin olemme prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Ajatellessamme siis väärin tulevamme puruṣaksi tätä kutsutaan sanoilla māyā tai viparyayaḥ. Se todetaan tässä. Evaṁ prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Viparyayaḥ tarkoittaa, että hänet on tarkoitettu tosiasiassa nauttimaan puruṣan kanssa. Kun puruṣa ja prakṛti eli mies ja nainen nauttivat niin he saavat saman mielihyvän, mutta toinen on puruṣa ja toinen on prakṛti. Samalla tavalla Kṛṣṇa on puruṣa ja me olemme prakṛti. Jos me nautimme Kṛṣṇan kanssa niin silloin ānanda, sac-cid-ānanda on läsnä. Sen me olemme unohtaneet. Me haluaisimme olla puruṣa. Tavalla tai toisella tämä olotila on siis syntynyt. Tämä väärä käsitys tulemisesta puruṣaksi eli nauttijaksi. Mikä siitä sitten on tuloksena? Tulos on, että yritämme olla nauttijoita elämä toisensa jälkeen, mutta meistä nautitaan. Me emme ole nauttijoita. Me vain yritämme lujasti tulla nauttijoiksi. Tämä on asemamme.

Miten siis voitte pysäyttää tämän kamppailun ja saavuttaa alkuperäisen asemanne? Se todetaan tässä. Sa eva na cirād īśa-saṅgād vilīyate. Tämä väärä elämänkäsitys, että "Olen puruṣa" voidaan hävittää täydellisesti. Miten? Īśa-saṅga eli seurustelemalla Jumalan, Īśan kanssa. Īśa tarkoittaa korkeinta hallitsijaa. Īśa-saṅga. "Missä sitten on Īśa? En näe Īśaa. En näe, vaikka Kṛṣṇa olisikin Īśa eli Korkein niin en silti näe Häntä." No, Kṛṣṇa on olemassa. Olette sokea. Miksette näe Häntä? Ette siis näe. Teidän on siis avattava silmänne eikä suljettava niitä. Se on gurun tehtävä. Guru avaa silmänne.

ajñāna-timirāndhasya
jñānāñjana-śalākayā
cakṣur unmīlitaṁ yena
tasmai śrī-gurave namaḥ
(Gautamīya Tantra)

Miten Kṛṣṇa siis avaa silmät? Jñānāñjana-śalākayān avulla. Samalla tavalla kuin pimeässä mekään emme näe mitään, mutta jos meillä on tulitikkuja tai kynttilä niin näemme jos kynttilä sytytetään. Samalla tavalla gurun tehtävänä on avata silmämme. Silmien avaaminen merkitsee tiedon antamista "Sinä et ole puruṣa. Sinä olet prakṛti. Muuta näkemyksiäsi." Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus.