FI/Prabhupada 0222 - Älkää luovuttako tämän liikkeen eteenpäin viemisessä
Tämä on siis kovin hieno liike. Ahaṁ tvaṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śucaḥ (BG 18.66). Bhagavad-gītā sanoo, Herra sanoo, että ihmisten kärsimykset johtuvat näiden syntisistä teoista. Tietämättömyys. Tietämättömyys on syynä syntisiin tekoihin. On kyse siitä, ettei ihminen tiedä. Oletetaan vaikka, että kaltaiseni ulkomaalainen tulee Yhdysvaltoihin eikä tiedä... koska Intiassa... Aivan kuin maassanne autoa ajetaan oikealla kaistalla. Intiassa ajetaan vasemmalla kaistalla kuten Lontoossakin vasemmalla, joten oletetaan, ettei matkailija tiedä tätä ja ajaa autoa vasemmalla kaistalla aiheuttaen siten jonkin onnettomuuden ja hänet viedään poliisin luo ja jos hän sanoo "Arvoisa herra, en tiennyt, että täällä autoa ajetaan oikealla kaistalla." Se ei ole mikään perustelu. Laki rankaisee häntä silti, joten tietämättömyys on siis syy lain rikkomiseen tai syntisiin tekoihin ja heti kun te teette syntisiä tekoja niin teidän pitää kärsiä tekojenne seuraukset.
Koko maailma on siis tietämättömyydessä ja tietämättömyyttään se on sotkeutunut valtavaan tekojen ja seuraamusten vyyhtiin, hyviin tai pahoihin. Täällä aineellisessa maailmassa ei ole mitään hyvää. Kaikki on pahaa. Olemme siis saaneet aikaan jotain hyvää ja jotain pahaa. Täällä... koska Bhagavad-gītāsta ymmärrämme, että tämä paikka on duḥkhālayam aśāśvatam (BG 8.15). Tämä paikka on surkeuden tyyssija. Miten voitte sanoa surkeassa olotilassa, että "Tämä on hyvä" tai "Tämä on paha." Kaikki on pahaa, joten ne, jotka eivät ymmärrä aineellisen, ehdollistuneen elämän luonnetta keksivät itse jotain. "Tämä on hyvästä, tämä pahasta", koska he eivät tiedä, että aivan kaikki täällä on pahasta. Mikään ei ole hyvää. Tähän aineelliseen maailmaan tulisi suhtautua hyvin pessimistisesti. Silloin voidaan edistyä henkisessä elämässä. Duḥkhālayam aśāśvatam (BG 8.15). Tämä paikka on täynnä surkeutta ja jos te tutkitte sitä analyyttisesti niin tulette vain löytämään lisää surkeuksia. Siitä seuraa, että koko ongelman ydin on siinä, että meidän tulisi voida luopua ehdollistuneesta aineellisesta elämästämme. Kṛṣṇa tietoisuudessa yritämme vain kohottaa itsemme henkiseen asemaan ja yletä siten Jumaluuden valtakuntaan yad gatvā na nivartante tad dhāmaṁ paramaṁ mama (BG 15.6), jonne mentyään ei kukaan enää milloinkaan palaa takaisin tähän surkeaan maailmaan. Se on Herran korkein asuinpaikka. Bhagavad-gītāssa kuvaillaan tätä.
Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on siis valtuutettua, hyvin tärkeää. No nythän on niin, että pyydän teitä amerikkalaisia poikia ja tyttöjä, jotka olette ryhtyneet mukaan liikkeeseemme ottamaan sen hyvin vakavissanne ja... Se on Herra Caitanyan ja minun Guru Mahārājani tehtävä ja mekin yritämme suorittaa sitä oppilasketjun tahdosta. Te olette lähestyneet minua auttaaksenne tässä. Tulen pyytämään teiltä, että vaikka minä menen pois niin te eläisitte. Älkää luovuttako tämän liikkeen eteenpäin viemisessä niin Herra Caitanya sekä hänen jumalainen armonsa Bhaktisiddhānta Sarasvatī Goswami Prabhupāda siunaavat teidät. Paljon kiitoksia.