FI/Prabhupada 0265 - Bhakti merkitsee Hrsikesan eli aistien Herran palvelemista



Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973

Pradyumna: Käännös "Oi Bhāratan jälkeläinen, silloin Kṛṣṇa sanoi hymyillen seuraavat sanat surun murtamalle Arjunalle heidän ollessaan molempien armeijoiden keskellä."

Prabhupāda: Siispä hṛṣīkeśaḥ, prahasann iva. Kṛṣṇa alkoi nauraa hymyillen "Mitä hölynpölyä tämä on, Arjuna." Aluksi hän sanoi "Vie minut." Senayor ubhayor madhye rathaṁ sthāpaya me acyuta (BG 1.21). "Kṛṣṇa, aja vain vaununi armeijoiden sotilasjoukkojen väliin." Hän oli niin innostunut alussa, että "Vie vaununi armeijoiden väliin." Nyt tämä lurjus sitten sanoo no yotsya. "Minä en taistele." Katsokaa vain miten lurjusmaista. Jopa Arjunasta, Kṛṣṇan henkilökohtaisesta ystävästä tuli lurjus, koska māyā on niin voimakas. Puhumattakaan muista. Aivan ensin hän oli hyvin innostunut. "Kyllä, aja vain vaununi kahden armeijan väliin." Ja nyt... na yotsya iti govindam (BG 2.9), "Minä en taistele." Tämä on lurjusmaisuutta. Siitä syystä Hän hymyili "Hän on Minun ystäväni, läheinen ystäväni ja niin suuri ja nyt hän sanoo, että 'Minä en taistele.'"Kṛṣṇan hymyily on siis hyvin merkittävä, prahasann. Tam uvāca hṛṣīkeśaḥ prahasann iva bhārata, senayor ubhayor viṣīdantam, valittaen. Aivan ensin hän tuli suuresti innostuneena taistelemaan ja nyt hän valittaa ja Kṛṣṇa mainitaan tässä Hṛṣīkeśana. Hän on horjumaton. Hän on Acyuta. Hän on järkähtämätön. Hän ei muutu.

Tämän sanan Hṛṣīkeśa toinen merkitys, koska Nārada-Pañcarātrassa bhakti tarkoittaa hṛṣīkeśa-sevanam. Siitä syystä juuri tämä nimi mainitaan tässä, Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate. Bhakti merkitsee Hṛṣīkeśan eli aistien herran palvelemista ja jotkut lurjukset esittävät, että aistien herra Kṛṣṇa olisi moraaliton. Hän on aistien herra ja Hänkö olisi moraaliton. Katsokaa nyt millä tavoin hän on opiskellut Bhagavad-gītāa. Jos Kṛṣṇa on täydellinen brahmacārī... Kṛṣṇa on täydellinen brahmacārī, sillä... Niin julisti Bhīṣmadeva.

Bhīṣmadeva on ensimmäisen luokan brahmacārī maailmankaikkeudessa. Hän lupasi Satyavatīn isälle... Tunnette tarinan. Satyavatīn isä... Hänen, Bhīṣmadevan isä viehättyi kalastajanaisesta, kalastajatytöstä. Hän tahtoi siis avioon. Tytön isä kieltäytyi "Ei, en voi antaa tytärtäni teille." Joten "Miksi? Olen kuningas, pyydän tytärtäsi." "Ei, sinulla on jo poika." Bhīṣmadeva on hänen ensimmäisen vaimonsa äiti Gangesin poika. Äiti Ganges oli Santanu Mahārājan vaimo ja Bhīṣmadeva oli ainoa elossa oleva poika. Santanu Mahārājan ja Äiti Gangesin välillä oli voimassa sopimus, että "Avioidun kanssasi jos annat lapsen synnyttyä heittää sen Gangesin vesiin ja jos et suostu tähän niin poistun heti seurastasi." Santanu Mahārāja sanoi siis "Hyvä on, haluan silti avioon kanssasi." Hän siis heitti kaikki lapset Gangesiin, joten Bhīṣmadeva... Joten lopulta hän oli hyvin pahoillaan, isä kun oli. "Mitä tämä on? Millainen vaimo minulla oikeastaan on? Hänhän vain heittää kaikki lapset veteen." Bhīṣmadevan aikaan Santanu Mahārāja sanoi "Ei, en voi sallia sitä. En voi sallia." Silloin äiti Ganges sanoi "Sitten minä menen." "Kyllä, voit mennä. En tahdo sinua. Tahdon tämän pojan." Hän oli siis vailla vaimoa.

Jälleen hän tahtoi mennä avioon Satyavatīn kanssa, joten isä sanoi "Ei, en voi antaa tytärtäni sinulle, koska sinulla on jo aikuinen poika. Hänestä tulee kuningas. En siis voi antaa tytärtäni sinulle palvelijattareksesi. Jos minä olisin ajatellut, että hänen pojastaan tulisi kuningas niin voisin tarjota sinulle oman tyttäreni." Niinpä hän vastasi "Ei, se ei ole mahdollista." Mutta Bhīṣmadeva ymmärsi, että "Minun isäni on viehtynyt tähän tyttäreen." Hän lähestyi siis kalastajaa. Hän sanoi kalastajalle, että "Voisit tarjota tyttäresi isälleni, mutta mietit, että minusta tulee kuningas. Tyttäresi poika voisi olla kuningas. Tällä ehdolla voisit antaa tyttäresi." Hän vastasi siis "Ei, en voi." "Miksi?" "Et ehkä ole kuningas, mutta pojastasi tulee kuningas." Kuten näette tällaista on materialistinen laskelmointi. Silloin hän siis sanoi "Ei, en mene naimisiin. Siinä kaikki. Minä lupaan. En mene avioon." Hän pysyi siis brahmacārīna. Siitä syystä hänen nimensä on Bhīṣma. Bhīṣma tarkoittaa hyvin lujaa, kestävää henkilöä. Hän olikin brahmacārī. Isänsä aistien tyytyväisyyden takia ja isänsä aistien tyydyttämisen seurauksena hän pysyi brahmacārīna.