FI/Prabhupada 0343 - Tehtävämme on kouluttaa Mudhat
Luento BG 3.27 -- Madras, 1. Tammikuuta, 1976
Kṛṣṇa, kun Hän oli läsnä tällä planeetalla, Hän osoitti käytännössä että Hän hallitsi jokaista mutta kukaan ei hallinnut Häntä. Se on īśvara. Sitä kutsutaan parameśvaraksi. Īśvara voi olla kuka vain. Jumala voi olla kuka tahansa. Mutta Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on Kṛṣṇa. Nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām (Kaṭha Upaniṣad 2.2.13) . Meidän tulisi siis käsittää se oikein, eikä se olekaan kovin hankalaa. Sama hallitsija tulee eteemme yhtenä meistä, ihmisolentona. Mutta me emme hyväksy Häntä. Se on vaikeutemme. Avajānanti māṁ mūḍhā mānuṣīṁ tanum āśritam (BG 9.11). Se on hyvin harmillista. Kṛṣṇa sanoo että "Minä tulen näyttämään kuka on ylin hallitsija, ja leikin kuten ihminen niin että jokainen voi ymmärtää. Minä annan ohjeita Bhagavad-gītā:ssa. Silti, nämä typerykset, lurjukset, eivät voi ymmärtää."
Jumala on siis olemassa. Me annamme Jumalan nimen, Kṛṣṇa, samoin Jumalan osoitteen, Vṛndāvana, Jumalan isän nimen, äidin nimen. Miksi siis... Miksi Jumalaa on niin vaikea löytää? Mutta ei, he eivät ota vastaan. He eivät hyväksy. Mūḍha. Heitä on kuvattu sanalla mūḍha. Tänä aamunakin nämä lehdistön toimittajat kysyivät minulta, "Mikä on liikkeenne tarkoitus?" Minä sanoin siihen, "Kouluttaa mūḍhat, siinä kaikki." Siinä on tämän Kṛṣṇa tietoisuus liikkeen ydinasia, että me yritämme kouluttaa mūḍhat. Ja kuka on mūḍha? Kṛṣṇa kuvailee sitä. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ prapadyante narādhamāḥ (BG 7.15). Miksi? Māyayāpahṛta-jñānāḥ. Miksi māyā on vienyt hänen tietonsa? Āsuraṁ bhāvam āśritāḥ. Meillä on hyvin yksinkertainen koe, aivan kuten kemisti voi tutkia pienessä koeputkessa mitä neste on. Emme ole siis kovinkaan älykkäitä. Me olemme myös eräitä monista mūḍhista, mutta meillä on koeputkemme. Kṛṣṇa sanoo... Me jäämme mielellämme mūḍhaksi, ja otamme vastaan koulutusta Kṛṣṇalta. Tätä on Kṛṣṇa tietoisuus. Me emme esiinny ikään kuin olisimme hyvin oppineita tutkijoita ja kovin päteviä oppineita—"Me tiedämme kaiken." Ei.
Me olemme... Caitanya Mahāprabhukin, Hänkin yritti pysytellä mūḍhana. Hän, kun Hän keskusteli Prakāśānanda Sarasvatīn kanssa... joka oli Māyāvādī sannyāsī. Caitanya Mahāprabhu tanssi ja lauloi. Nämä Māyāvādī sannyāsīt siis kritisoivat Häntä sanoen että "Hän on sannyāsī, ja Hän vain yksinkertaisesti laulaa ja tanssii joidenkin tunteellisten henkilöiden kanssa. Mitä tämä merkitsee?" Niinpä järjestettiin tapaaminen Prakāśānanda Sarasvatī:n ja Caitanya Mahāprabhun välillä. Siihen tapaamiseen Caitanya Mahāprabhu osallistui nöyränä sannyāsīna.
Prakāśānanda Sarasvatī siis kuulusteli Häntä, "Herra, Te olette sannyāsī. Teidän ainoa velvollisuutenne on opiskella Vedāntaa kaikissa tilanteissa. Kuinka siis on niin, että Te laulatte ja tanssitte? Te ette lue Vedāntaa."
Caitanya Mahāprabhu sanoi, "Kyllä, arvon herra, se on tosiasia. Minä teen näin koska Minun Guru Mahārājani näki minun olevan mūḍha, lurjus." "Miten niin?" "Hän sanoi, guru more mūrkha dekhi' karila śāsana (CC Adi 7.71). Minun Guru Mahārājani näki minun olevan typeryksistä suurin, ja hän nuhteli Minua."
"Miten hän nuhteli Teitä?"
"Näin, 'Sinulla ei ole mitään valtuuksia opiskella Vedāntaa. Se ei ole Sinulle mahdollista. Sinä olet mūḍha. Sinulle on parempi, että laulat Hare Kṛṣṇaa.'"
Mikä siis Hänellä on tarkoituksenaan? Tarkoitus on, tällä hetkellä, että miten nämä mūḍhat voisivat ymmärtää Vedāntaa? Parempi laulaa Hare Kṛṣṇaa. Sillä tavoin saatte kaiken tiedon.
- harer nāma harer nāma harer nāmaiva kevalam
- kalau nāsty eva nāsty eva nāsty eva gatir anyathā
- (CC Adi 17.21)
Tänä aikakautena ihmiset ovat niin langenneita että miten he ymmärtäisivät Vedāntaa, ja kenellä olisi aikaa lukea Vedāntaa? Siispä on parasta ottaa vastaan opetus Vedāntasta suoraan kuten Kṛṣṇa sanoo, vedaiś ca sarvair aham eva vedyaḥ (BG 15.15). Vedāntan tieto on siis śabdād anāvṛtti. Lausumalla śabda-brahmaa on mahdollista pelastua. Tätä siis suositellaan śāstroissa:
- harer nāma harer nāma harer nāmaiva kevalam
- kalau nāsty eva nāsty eva nāsty eva gatir anyathā
- (CC Adi 17.21)
Jos siis ollaan aidosti kiinnostuneita vapautumaan tästä aineellisen maailman sidonnaisuudesta, janma-mṛtyu-jarā-vyādhi (BG 13.9)—nämä ovat ongelmina—niin, śāstran mukaan, mahājanan mukaan, on ryhdyttävä tähän Hare Kṛṣṇa mahā-mantran laulamiseen. Tarkoitan sitä, että tämä on tarkoituksenamme.